tiistai 21. lokakuuta 2014

Lokakuun lähipäivät pyörähtivät käyntiin

Kylläpä tämä aika kuluu kuin siivillä!
Taas sitä istuskelen Haaga-Helian aulakahviossa ja ensimmäinen lokakuun lähipäivä on lähes takana. Odottelen tässä minun moniammatillista MeNaiset -joukkuetta suunnittelusessioon. Otetaan naisten kanssa koko rahan edestä ja hyödynnetään face to face -tapaaminen. 


Lokakuun lähisessio vierähtää pätevyysryhmän kanssa ja tänään olikin ihan mielenkiintoinen päivä. Aamupäivän tutustuimme pienryhmissä oppilaitosten HOPS ja HOIKS -prosesseihin sekä ihan ruohonjuuritason käytännön työhön. Tämä on kyllä ollut ihan helmeä, että ollaan kuultu ja opittu toisten käytännöistä.


Iltapäivällä kävimme tutustumassa Ruskeasuon kouluun ja toinen ryhmä liikkui Tikkurilan suuntaan yritykseen, jonka toimiala on erilaiset apuvälineet. Yrityksen nimi on Comp Aid Oy. Huomenna tiistaina palataan tämän päivän ekskursioihin ja palaankin näihin tutustumiskäynteihin myöhemmin.


Oman oppilaitoksen osalta on kyllä sanottava, että HOPS ja varsinkin HOIKS -prosessi on kyllä ajatustasolla kunnossa, mutta toimiiko se kokonaisuudessaan ihan jouhevasti kaikilla opintoaloilla. Tuntui, että myös muillakin oppilaitoksilla on vielä epäselvää uuden oppilashuoltolain myötä tuomat muutokset esimerkiksi moniammatilliseen yhteistyöhön, Muutenkin erilaisten opiskelijoiden yksilöllisten tukitoimien suunnitelmien ja toteutuneiden toimenpiteiden näkyväksi tekeminen opettajille ja kouluttajille on osittain epäselvää käytännön kentällä. 


Tuen vivahteet
Pienryhmien keskusteluissa nousi esiin myös erityisopettajan työhön liittyvän eettinen näkökulma. Uskon, että tähän palataan vielä monessakin yhteydessä. Onhan eettinen arvoperusta aika keskeinen asia ennen kaikkea erityisopettajan, mutta mielestäni ihan kenen tahansa kasvattajan  joka päiväisessä toiminnassa. Arvoperustan merkitystä on nostettu esiin myös erityisopetuksen opetussuunnitelman tavoitteissa ja on luonnollisesti keskeinen reflektoinnin aihe.

lauantai 11. lokakuuta 2014

Hieman ajassa taaksepäin

Kun nyt tässä pähkäilin ja mietin tätä opintojen dokumentointitapaa, niin starttijakson lisäksi on syyskuun lähijakso hurahtanut ohi. Haluan nyt muutamien asioiden osalta palata syyskuun puoleen väliin, jolloin kontaktipäivät olivat käsillä. 

Pääsääntöisesti lähipäiviä on kaksi kuukaudessa ja ne jakautuvat ns. pätevöitymisryhmän sekä moniammatillisen ryhmän tapaamisiin. Pätevöitymisryhmässä opiskelijat ovat luonnollisesti erityisopettajaksi opiskelevia. Tämä ryhmä ei ole vielä päässyt vauhtiin, koska uskon tästä ryhmästä löytyvän poweria ja selkeästi siellä piilee monisäikeinen ammattitaito.

Moniammatillinen ryhmä on taas ryhmä, jossa kokoontuu ammattiopettajaksi opiskelevien lisäksi me erkkapedaan suuntaavat sekä opo-opiskelijat. Meidän ryhmä on aivan valtavan vahvan ammattitaidon omaava nimensä mukainen moniammatillinen osaajaporukka. Tämän ryhmän kanssa tapaamme myös säännöllisesti sekä seuraamme ja tutustumme toistemme työhön.

Syyskuun lähipäivät sisälsivät molempien ryhmien ohjelmaa. Tässä haluan ennen kaikkea nostaa esiin pätevöitymispäivän ohjelman, jossa oli erinomainen sisältö. Tuntui, että heti jää jotain selkeän konkreettista käteen. Meille esiteltiin sekä matematiikan että kielten opiskeluun työkaluja ja toimintamalleja.

Marja Huovila Keskuspuiston ammattiopistosta esitteli meille erilaisia matematiikan havainnointimenetelmiä, joiden avulla voidaan helpottaa esimerkiksi lähihoitajien lääkelaskujen opiskelua. Lisäksi Marja esitteli, kuinka havainnoida tilavuuksia yms. erilaisten apuvälineiden avulla. Aina ei tarvitse ostaa työvälineitä vaan voi käyttää mielikuvitusta ja vaikkapa kierrätysmateriaaleja. Olen saanut Marjalta luvan käyttää valokuvaa hänen matikkakoneesta ja tässä se on:



maanantai 6. lokakuuta 2014

Opinnot ovat alkaneet

Olen aloittanut ammatillisen erityisopettajan opinnot Haaga-Helia Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa toukokuussa 2014. Päivätyökseni toimin ammattiaineiden opettajana Luksia ammattiopistossa. Vietän päiväni opettaen artesaani sisustusrakentajia ja muutamassa projektissakin olen mukana. Tulen varmasti jollain tasolla viittamaan tässä blogissani omaan työhöni, mutta näin julkisesti ei voi kovinkaan yksityiskohtaisesti työnkuvaani kuuluvia asioita pohtia.

Erkkaopen opintojen aloituspäivillä oli mielenkiintoista huomata se, että opintojen opetussuunnitelma on ehkä jopa vieläkin joustavampi kuin ammatillisesten opettajaopintojen aikana. Omaa opintopolkua tai sen suuntaa voi määrittää omien henkilökohtaisten tavoitteiden pohjalta. Palaan  tähän myöhemmin sekä myös alkukuukausien tunnelmiin.

Olen pohtinut pitkään, millaista portfoliota lähden opintojen kulusta rakentamaan. Mietin erilaisia fiiliskarttojen tekemistä, johon olisin yhdistänyt erilaisia perinteisiä käsityömenetelmiä. Kirjansidonta on yksi tekniikka, joka olisi ollut siinä keskeisessä roolissa. Siinä on aina oppimista ja sillä olisi ollut myös jatkumo ammattiopen opinnoille. Käytin kirjansidontaa edellisen portfolion yhteydessä.

Yksi vaihtoehto, joka pyöri mielessäni oli valokuvaus. Tässä vaihtoehdossa olisin kuvien avulla kertonut tunnelmista ja työn etenemisestä tunnetasolla. Toisaalta tämä olisi ollut erittäin haastavaa, koska olisin mielelläni liittänyt tähän valokuvauksen harjoittelua. Kaipaisin tähän kameran käyttökoulutusta ja tähän ei kyllä nyt ole resursseja revetä.

Muitakin vaihtoehtoja oli, mutta päädyin tähän blogin kirjoittamiseen. Blogiin nyt voi tietenkin lisätä näitä valokuvia ja oikeastaan olisi suotavaakin. Lisäksi mahdolliset videotallenteet voisi tulla kyseeseen. Samalla saan testattua tätä bloggeria ja sen ominaisuuksia. Voin viedä tämän yhtenä mahdollisuutena sitten opiskelijoillekin.

Eniten tässä nyt mietityttää se, että lähdenkö tekemään tästä täysin julkista vai rajaanko näkyvyyttä esimerkiksi opiskelukavereiden sekä ohjaavien opettajien kesken. Lähden nyt avoimella ajatuksella liikenteeseen. Aika näyttää, kuinka avointa on omien tekstien kirjoittaminen. Uskallanko laittaa kaikki peliin vai onko sille oikeastaan tässä kohtaa edes tarvetta? Tarkoitan tällä sitä, että tarvitseenko opettajana olla täysin avoin ja onko opiskelijan roolissa tarve avautua kaikista syvimmistä tunteista.

Tästä tämä lähtee!